Tekninen ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 10.12.2025/Pykälä 57

Tekninen ja ympäristölautakunta 10.12.2025 § 58  

88/11.02.00/2025  

Valmistelija Arto Vartiainen, rakennustarkastaja – ympäristösihteeri, 040 172 3588

YHTEISLUPA/ Tornator Oyj, Telkkävaara 16:3

ASIA  Ympäristösuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa ja maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukainen yhteislupahakemus maa- ja kiviainesten ottamiseen ja murskaamiseen Kaavin kunnan Niinivaaran kylässä sijaitsevalta Telkkävaara (204-410-0016-0003) nimiseltä tilalta.

Kiinteistön sijainnin osoittava kartta on päätöksen liitteenä.

KIINTEISTÖNOMISTAJA JA PERUSTIEDOT

Hakija:  Tornator Oyj

  Einonkatu 6, 55100 Imatra

  Y-tunnus 0162807–8

Toiminnan yhteyshenkilö:

Taisto Saarelainen

Muuntamotie 2, 80100 Joensuu

040 748 3060

Postitustiedot: Tornator Oyj

Muuntamontie 2, 80100 Joensuu

Laskutus osoite:

Tornator Oyj

PL 8150, 02066 DOCUSCAN

Kiinteistö   Telkkävaara 204–410–16–3

Omistaja   Tornator Oyj

Yhteystiedot  Muuntamontie 2, 80100 Joensuu

Kunta ja kylä  Kaavi, Niinivaara

Kiinteistön pinta-ala  761,8 ha

Suunnittelualueen pinta-ala 4,8 ha

Ottoalueen pinta-ala  Ottamisalue A 2,7 ha ja ottamisalue B 1,3 ha.

Otettava maa-aines  Sora ja hiekka

Ainesten määrä  100 000 m3ktr

Ottamisaika  10 vuotta ottamis- ja ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemisesta lukien.

Laitos   Siirrettävä murskauslaitos

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n perusteella. Ottamisalueelle haetaan samalla ympäristölupaa kiviaineksen murskaukseen ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Kaavin kunnan tekninen ja ympäristölautakunta.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 26.5.2025.

SELVITYS TOIMINTAA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE

 Lupatilanne

Telkkävaara kiinteistön alueelta on otettu maa-aineksia jo 1980-luvulta lähtien. Viimeisin myönnetty maa-ainesten ottolupa on myönnetty 10.6.2015 § 20/ Kaavin kunnan ympäristölautakunta. Luvan voimassaolo aika on voimassa 10.6.2015 – 19.6.2025. Luvan mukainen ottamismäärä on 50 000 m3ktr, josta on käytetty 10 659 m3ktr, eli luvan sallimasta ottamismäärästä on vielä jäljellä 39 341 m3ktr.

Kaavoitustilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ei ole kaavamerkintöjä alueelle. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ei ole erityisiä ympäristöarvoja. Lähin merkintä kaavassa on pohjoispuolella oleva eo2 merkintä. Aluemerkinnällä eo2 osoitetaan seudullisesti merkittävä kallionlouhinta-alue. Maakuntakaavassa hakemuksen mukaiselle alueelle ei ole osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita, eikä muitakaan esim. maisemallisesti - ja kulttuuri historiallisesti arvokkaita alueita.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖN TILA, LAATU JA KOHTEET, JOIHIN TOIMINNALLA ON VAIKUTUSTA

Hakemuksen mukainen alue sijaitsee Kaavin keskustan koillispuolella, tiestöä pitkin kohteeseen on matkaa Kaavin keskustasta noin 30 km. Juuantie (tie 506) on kohteen kaakkoispuolella, noin 350 metrin päässä. Sijainti on esitetty liitteenä olevissa sijainti- ja yleiskartoissa. Kyseessä on vanha soranottoalue. Ottamisalue mukailee olemassa olevia maaston muotoja ja matalasta ottorintauksesta johtuen kaukomaisemakuvakaan ei juurikaan muutu. Lähin asumus sijaitsee 310 m etäisyydellä suunnitelma-alueen reunasta mitattuna. Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010, ns. MURAUS asetus)3 §:n mukaiset sijoittumisedellytykset tältä osin täyttyvät.

Suositellut suojaetäisyydet on esitetty ottamissuunnitelmassa.

Suunnitelma-alue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle (SYKE, pohjavesialueet). Lähin luokiteltu pohjavesialue on Niskalammenkangas, luokka 2, tunnus 0820404, joka sijaitsee noin 3,3 kilometrin etäisyydellä lounaan suunnassa. Suunnitelma-alueen rajauksen sisäpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia lähteitä tai talousvesi kaivoja. Suunnitelma-alueen eteläreunaan on asennettu pohjavesiputki, josta on tehty pohjavedenpinnan korkeushavainto 1.8.2024, +150,08 m N2000. Pieni-Timon vedenpinta oli tasolla 150,50 m 1.8.2024, ja Iso-Timo-nimisen lammen vedenpinta oli +149,2 m, mitattuna MML:n vuonna 2020 tehdystä laserkeilausaineistosta.

Maa-aineksen ottamisesta, seulomisesta ja murskauksesta voi aiheutua melu-, tärinä- tai pölyhaittoja. Ottamispaikan ympäristöolosuhteiden perusteella melutasot eivät ylitä valtioneuvoston antamia päiväaikaisia ympäristömelun ohjearvoja. Meluhaittojen arvioidaan jäävän pieniksi häiriintyvän kohteen suuntaan.

TOIMINNAN LAAJUUS JA MUUT TOIMINTATIEDOT

Lupaa haetaan soran, hiekan ja moreenin ottamiselle kymmenen (10) vuoden ajaksi. Kokonaisottomäärä on suunnitelman mukaisesti 100 000 m3ktr, josta vuosittainen ottamismäärä tasaisella tahdilla on noin 10 000 m3ktr. Lisäksi haetaan ympäristölupaa em. maa-aineksien murskaamiselle. Ottoalueen pinta-ala on 4,0 ha, josta ottamisalue A on 2,7 ha ja ottamisalue B on 1,3 ha.  Alueen maa-aines (sora ja hiekka) on tarkoitus käyttää hakija metsätieverkoston kunnossapitoon ja pienimäärä tarpeen mukaan muuhun rakentamiseen.

Ottamissuunnitelma

Suunnitelma-alue on alue, jonka sisäpuolelle sijoittuu kaikki ottamistoimintaan liittyvät toiminnot. Ottamisalueen sisäpuolelle sijoittuu varsinainen kaivuutoiminta. Suunnitelma-alue toimii myös ympäristöluvanvaraisten toimintojen toimintatilana. Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on 4,8 hehtaaria. Ottamisalueen A pinta-ala on 2,7 hehtaaria ja ottamisalueen B pinta-ala on 1,3 hehtaaria, eli ottamisalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,0 hehtaaria. Loppuosa alueesta on varattu tiestölle, varastointi- ja käsittelyalueeksi sekä pintamaille ja suojavallille. Otettava maa-aines koostuu luonnon sorasta ja hiekasta, jota tullaan jalostamaan murskaamalla ja seulomalla haluttuihin jakeisiin.

Tiealueella noudatetaan tieliikennelakia ja –asetusta.

Ottamisen edistyessä puustoa poistetaan tarpeen mukaan ja pintamaat kuoritaan varastokasalle, josta ne käytetään myöhemmin alueen maisemoinnissa.

Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen ja markkinatilanteen mukaan, joinakin vuosina alue voi toimia ainoastaan varastointialueena, jolloin ottamistoimintaa ei ole lainkaan. Teoreettisesti ottamisalueeksi rajatulla alueelta on maa-ainesta enemmän kuin haettu määrä on, koska kohteen maa-aineksen laatu on vaihtelevaa, jonka vuoksi oikean tyyppisen maa-aineksen saanti on varmistettu tekemällä alueen rajauksesta hieman tarvetta nähden suurempi. Ottamisalueen rajauksen laajuutta suunniteltaessa on myös huomioitu toiminnan myötä syntyvien valmiiden jalostettujen lajikkeiden varastointi kasojen tilantarve.

Maa- ja kiviainesta tultaisiin käyttämään luvanhakijan omistamien metsätilojen metsätieverkoston peruskorjauksissa, laajennuksissa ja kunnossapidossa sekä osa voidaan myydä.

Suunnitelma-alueen rajaus ja varotoimenpiteet

Suunnitelma-alueen rajaus ulottuu itäsivustassa 10 metrin päähän naapuritilan kiinteistörajasta.

Ottamisalueella ei ole tiedossa olevia maakaapeleita tai muita johtoja, joita tulisi huomioida.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ottamisalueen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Ottamistoimintaa on alueella ollut jo vuosia, joten paikallismaisema ei juuri muutu. Maa-ainesten ottamistoiminnasta suunnittelualueella ei tule aiheutumaan maa-aineslain (555/1981) 3 §:ssä mainittuja seikkoja:

-          kauniin maisemakuvan turmeltumista

-          luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista

-          huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kiven louhinnan ja kiven murskaamojen ympäristönsuojelusta 9.9.2010/ 800 10 §:n mukaan toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista.

Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan eikä alueella säilytetä toimintaan kuulumattomia laitteita tai romuja. Alueella noudatetaan työturvallisuuslain mukaisia työskentelytapoja. Alueella työskentelevät henkilöt ovat ammattitaitoisia sekä heidät on perehdytetty toimimaan ympäristövahinkojen varalta.

Ottamisalueelle johtava tie voidaan tarvittaessa sulkea lukittavalla puomilla, kun alueella ei ole toimintaa. Tulotien varteen asetetaan kyltti, jossa kerrotaan varoitus alueella liikkumisesta sekä mahdollisesti toiminnan harjoittajan nimi, yhteystiedot ja alueen nimi

Maa-ainesluiskien reunat merkataan lippusiimoin ja putoamisvaarasta kertovin kyltein, jolloin ulkopuolisten tahaton joutuminen alueelle estyy.

Vaikutukset pohja- ja pintaveteen sekä maaperään

Toiminnan etenemisen mukaan alueen puuston kannot raivataan pois ja pilaantumattomat pintamaat sekä hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan alueelta ja nämä ainekset läjitetään ottamisalueen reunoille tai muuhun tarkoituksen mukaiseen paikkaan. Kannot poistetaan tai ne voidaan murskata pintamaiden sekaan. Pintamaakasat pyritään sijoittamaan vettä huonosti läpäisevälle maaperälle, jotta sen ainesosien, erityisesti humuksen, huuhtoutumista pohjaveteen ei tapahtuisi. Suunnitelmakartoilla on esitetty pintamaiden läjitysalueet ohjeellisina. Reunoille kasatut ainekset toimivat toiminnan aikana melu-, pöly- ja näkösuojana.

Alimmaksi ottamistasoksi esitetään tasoja +152,5, +155, +156, +158 ja +159, jolloin pohjaveden päälle jäisi kahden metrin paksuinen luonnontilainen suojamaakerros. Alimpana ottamistasot on esitetty suunnitelmakartoilla. Mikäli myöhemmin havaitaan, että pohjaveden pinnan taso on eri kuin nyt arvioidut tasot, maa-ainesten ottamista ei kuitenkaan uloteta kahta metriä lähemmäksi pohjaveden pinnasta. Suunnitelma-alueelle on tarpeen asentaa uusia pohjavesiputkia toiminnan edetessä, jotta pohjaveden pinnan korkeus voidaan varmistaa.

Ottamistoiminnan aikana maa-ainesluiskat otetaan kaltevuuteen 1:1,5 ja maisemoinnin yhteydessä maa-ainesluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2,5

Mikäli ottamisalueella esiintyy kalliota alimman sallitun ottamistason yläpuolella, pyritään ottaminen ulottamaan noin 0,5 metrin päähän kallion pinnasta. Paljastuvat kallion kohdat peitetään noin puolen metrin paksuisella irtomaakerroksella, mutta jyrkät kallion muodot jätetään näkyviin. Mikäli alueella säilytetään murskaus- ja kuormauskalustoa, on ne säilytettävä muuna kuin työaikana erillisellä tukitoimintojen alueella. Tukitoiminta-alueen pohjalle on asennettava tiivis muovikalvo, joka peitetään hiekalla. Koneita ja laitteita on valvottava aistinvaraisesti ettei niistä pääse vuotamaan poltto- ja voiteluaineita tai muita nesteitä. 

Poltto- ja voiteluaineet on säilytettävä lukittavassa kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimellä. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan erillisellä tukitoiminta-alueella, jossa alueen maaperä on suojattu suojakalvolla ja pinta täytetty hienojakoisella hiekalla. Varastoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava huolellista toimintatapaa ja kaluston kuntoa on seurattava säännöllisesti. Havaitut puutteet tai laite rikot on korjattava välittömästi.

Päästöt ilmaan

Pölypäästöjä alueen toiminnasta syntyy pääasiassa maa-aineksen seulonnassa, murskaustoiminnassa ja lastaamisessa sekä liikenteestä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pölypäästöjä voidaan vähentää laitosten ja toiminnan sijoitusratkaisuilla sekä teknisillä toimilla. Pölyämistä voidaan rajoittaa kastelemalla, joka hoidetaan vain puhtaalla vedellä.

Alueella käytettävät koneet ja apulaitteet murskausyksikköön on valmistettu tai peruskorjattu aivan viime vuosina eikä saatavilla ole merkittävästi parempia laitteita. Korjausten ja huoltojen yhteydessä uusitaan aseman varustelutasoa sitä mukaa kun tekniikka kehittyy. Alueella käytettävät polttomoottorit täyttävät päästönormit.

Alueella käytettävien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilman päästöjen määrät on esitetty alla. Päästöjen laskenta perustuu Motiva Oy:n kokoamiin tietoihin, jotka on kerätty mm. Tilastokeskuksen tilastoista ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tiedotteista. Laskelmissa on käytetty myös Neste Oil:n ohjeellisia laskenta-arvoja. Hiilidioksidi ja rikkidioksidipäästöt lasketaan öljynteknisten ominaisuuksien perusteella ja polttoaineen kulutuksen mukaan. Typen oksidi-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspäästöt arvioidaan käyttämällä laskelmissa ohjeellisia laskenta-arvoja, sillä niiden määrä riippuu polttotekniikasta ja palamisesta.

Päästöt ilmaan, keskimääräiset ja suurin vuosipäästö

Hiukkaset (sis. pöly) 0,06 - 0,16 t/a

Typen oksidit (NOx) 0,50 – 1,35 t/a

Rikkidioksidi (SO2) 0,01–0,03 t/a

Hiilidioksidi (CO2) 33,89 – 90,41 t/a

Melu

Telkkävaaran ottamisalueella muodostuu melua vain silloin kun alueella on toimintaa ja toiminta-aikoja on ajallisesti rajoitettu. Murskaustoiminta ottamisalueella on tilapäistä ja eikä toiminta ole yhtäjaksoista. Aikaisemman lupajakson aikana suoritetun murskaustoiminnan aikaan, ei ole hakijan tietoon tullut merkittäviä valituksia melusta. Merkittävämpiä melunlähteitä toiminnassa ovat murskaus ja rikotus. Lähimpien asumusten pihoissa on melun ohjearvon raja päiväsaikaan (klo 6–22) 55 dB, joka on asumiseen käytettävän alueen A - painotettu keskiäänitaso. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB.

Murskaustoimintaa alueella suoritetaan 1–5 viikon ajan. Murskauksen tehollinen työaika on n. 80 % käytettävästä työajasta, jolloin melua syntyy noin 12 h päivässä, niinä päivinä kuin murskaustoimintaa tapahtuu.

Murskaustoiminnan yhteydessä syntyy impulssimaista melua, jota tavanomaisesti tuottavat mm. rikotus ja kiviaineksen syöttö murskaan, varsinainen murskausmelu ei ole impulssimaista ainoastaan murskauslaitoksen välittömässä läheisyydessä. Melun impulssimaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa ja impulssimaisuus riippuu myös impulssimaista melua tuottavien melulähteiden sijainnista ottamisalueella. Rikotuksesta aiheutuvan melun leviämistä ympäristöön voidaan rajoittaa tehokkaasti rikotuksen sijoittelulla louhinta-alueella ja sen kuuluminen ympäristössä voi vaihdella päivän aikana huomattavastikin. On vältettävä rikotusta korkeiden kivikasojen päällä. Ylisuurten lohkareiden rikotusta voisi tehdä myös ottamisrinteiden ja murskekasojen ympäröivissä kohdissa, näin rikotusmelun leviämistä ympäristöön voidaan rajoittaa merkittävästi.

Tärinä

Toiminnasta syntyvä tärinä aiheutuu murskaamisesta ja alueen liikenteestä. Maa-ainesten ottaminen sorapitoisesta maaperästä ei juurikaan aiheuta tärinää. Toiminnasta aiheutuva tärinä on niin vähäistä, että sitä ihminen tuskin edes huomaa.

Jätteet

Ottamisalueen jätehuolto järjestetään jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Toiminnassa huolehditaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Alueelle ei saa haudata mitään jätteitä eikä jätteitä saa polttaa.

Kaikki alueella syntyvät jätteet kerätään umpinaisiin jäteastioihin ja toimitetaan lähimpään tai muutoin logistisesti järkevään, asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella ei suoriteta koneiden suunnitelmallisia huoltoja eikä pesuja. Välttämättömissä korjaustoimissa syntyneet jätteet ja mahdolliset likaiset öljynimeytysaineet kerätään talteen ja jatkokäsitellään asianmukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan lähimpään maa-aineksen vastaanottopaikkaan.

Liikenne

Alueelle liikennöidään Juuantieltä (seututie 508) erkanevaa sivutietä pitkin, joka kulkee maa-ainesalueen läpi.

Liikenne maa-ainesalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin (ma-la) klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Liikennemäärä on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Suurimmillaan liikennettä on kesäaikaan, painottuen lyhyille , noin 20 raskasta ajoneuvoa/ vrk.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien kanssa Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa – julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT).

Lupahakemuksen mukaiset toiminnat on suunniteltu em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita noudattaen. Toiminta-alueella käytetään mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia koneita ja laitteita. Koneet huolletaan säännöllisesti mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöjä ilmaan. Murskaus- ja kuljetustyössä käytettävät diesel- ja polttomoottorit täyttävät nykyaikaisille työkoneille asetetut päästönormit. Murskausasema voi olla osittain koteloitu. Pölyämistä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä työsuojelullisista syistä, koska pölyn vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen työntekijöihin. Melua pyritään vähentämään sijoittamalla murskauslaitos mahdollisimman lähelle kaivettua rintausta ja alas ottamisalueen pohjalle varastointikasojen suojaan. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätäminen mahdollisimman pieneksi vähentää melun syntyä. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä huollettuja nykyaikaisia murskauskalustoja.

Polttoainesäiliö on maanpäällinen, IBC-hyväksytty ja asianmukaisesta tarkistettu kaksoisvaippasäiliö ja niissä on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteisto on lukittava, jotta luvaton käyttö voidaan estää.

Toiminnan raportointi ja tarkkailu

Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO-palveluun.

Jälkihoitotoimenpiteet

Toiminnan loputtua alue siistitään ja kaikki laitteet viedään alueelta pois. Jälkihoidon avulla pyritään ottamisalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Ottamisalueen pohja muotoillaan siten, että alin taso on alin ottamistaso. Ottamisalueen pohjatasoa ei oteta tasaiseksi kentäksi, vaan pohjatason elävöittämiseksi pohjalle jätetään ja muotoillaan mahdollisuuksien mukaan loivia muotoja ja kumpareita.

Ottamisalueen varsinaisen kaivualueen maisemointi tapahtuu siten, että muotoillun maa-ainesluiskan kaltevuudeksi tulee ~1:2,5. Muotoilu on tarkoitus toteuttaa siten, ettei kaikista muodostuvista rinteistä tehdä yhtä kaltevia tai tasaisia; maastonmuotoilussa pyritään luonnollisuuteen, eli tavoitteena on pienimuotoinen vaihtelevuus. Tällä tavoin saadaan alueelle vaihtelua, joka mahdollistaa alueen jälkikäytön erilaisten eliöiden ja eläinten elinympäristöinä. Ottamisalueen reunoille toiminnan aikana läjitetyt pintamaista ja hyötykäyttöön kelpaamattomista aineksista läjitetyt kasat levitetään maisemoinnin yhteydessä alueen pohjalle ja luiskiin.

Alueen maisemointi suoritetaan ottamistoiminnan etenemisen mukaan, sikäli kun lopullinen pohjataso saavutetaan ja toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Alueen maaston muotoilun jälkeen, annetaan alueen metsittyä joko luontaisesti tai keinollisesti (kylvämällä tai istuttamalla). Alueelle voidaan jättää pieni alaisia paahteisia rinteitä paikkoihin, joista ei ole merkittävää näkymää kaukomaisemaan.

Mikäli alueelle jää ylisuuria kiviä tai muita hyötykäyttöön kelpaamattomia kiviä. Näistä kivistä kasataan alueelle muutamia loivapiirteisiä kumpareita, jotka peitetään alueella olevilla pintamailla. Toiminnan aikana tiivistyneet maakerrokset kuten ajoreitit ja varastointialueiden pinnat rikotaan ja muokataan tarvittaessa ilmavaksi paremman kasvualustan saamiseksi. Maisemointitöiden avulla maanpinnanmuodot näyttävät luonnollisemmilta, sekä kasvillisuus kylväytyy ja juurtuu helpommin. Alueen maisemointityöt toteutetaan niin, että pintavesistä ei muodostu kohteeseen lammikoita.

ASIAN KÄSITTELY

Kuuluttaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kaavin kunnan ilmoitustauluilla ja nettisivuilla 23.10.2025 – 26.11.2025 välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusaikana Kaavin kunnan teknisellä osastolla.

Kohteen syrjäisestä sijainnista ja ottamisalueen aiemmasta samankaltaisesta toiminnasta, ei erillisiä naapurikuulemisia ole tämän hakemuksen tiimoilta suoritettu. 

Erillisiä lausuntoja hakemuksesta ei ole pyydetty.

Muistutukset

Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia.

Tarkastukset

Luvan hakijan tulee pyytää Kaavin kunnan ympäristösihteeriä suorittamaan aloituskatselmus ennen toiminnan aloittamista. Katselmuksella sovitaan mm. tukitoiminta alueen sijoittaminen ja uusien mahd. asennettavien pohjavesiputkien paikat.

TEKNINEN JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen yhteisluvan Kaavin kunnan Niinivaaran kylässä sijaitsevalle Telkkävaara (204-410-0016-0003) nimiselle tilalle. Hakija saa ottaa alueelta maa-aineksia kymmenen (10) vuoden aikana yhteensä 100 000 m3 ja murskata sekä jalostaa niitä tarpeen mukaan.

Ympäristöluvan tarpeesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (YSL, 527/2014).  YSL:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7c) mukaisesti lupaa edellytetään kivenlouhimoon tai muuhun kuin               maanrakennustoimintaan liittyvään kivenlouhintaan, jossa kiviainesta käsitellään vähintään               50 päivänä samalla alueella. Lisäksi saman taulukon kohdan 7e) mukaisesti lupaa tulee hakea               kiinteälle tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalle siirrettävälle murskaamolle, jonka               toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää samalla alueella.

Lupa myönnetään edellyttäen, että toimet toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä:

1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat sekä alin ottamistaso on merkittävä näkyvästi maastoon.

2. Ennen ottotoiminnan aloittamista hakijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastusta, joka tulisi tehdä vähintään kaksi viikkoa ennen aloitusta. Myös luvassa määrätty vakuus tulee olla asetettuna ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista.

3. Pohjaveden tarkkailu maa-ainesten ottoalueella on suositeltavaa. Pohjavesinäytteitä on suositeltavaa ottaa ennen toiminnan aloittamista, vähintään kerran vuodessa toiminnan aikana ja toiminnan päätyttyä. Toiminnan harjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.

4. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan erillisellä tukitoiminta-alueella, jossa alueen maaperä on suojattu suojakalvolla ja pinta täytetty hienojakoisella hiekalla. Varastoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Poltto- ja voiteluaineet on säilytettävä lukittavassa kaksoisvaippasäiliöissä ja ne on varustettava ylitäytönestimellä.  Aluetta ei saa käyttää romujen tai muun jätteen varastona.

5. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta kuitenkin pääsee maaperään tai pintavesiin, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja tarvittaessa tulee ilmoittaa pelastuslaitokselle. Kaikista alueella tapahtuvista ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavista vahingoista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vuosittain edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31.päivään mennessä. Ilmoitus tulee tehdä Notto-rekisteriin rekisterinpitäjän erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.

7. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointivoivat edetä mahdollisimman nopeasti. Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:3 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta.

8. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan umpeuduttua.

9. Mikäli lupa siirretään toiselle toiminnan harjoittajalle, toiminta oleellisesti muuttuu tai päättyy, on siirrosta viipymättä ilmoitettava Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa otto-toimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

Kaavin kunnan tekninen ja ympäristölautakunta päättää kokouksessaan em. muutoksista ja luvan jatkumisen edellytyksistä.

10. Toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva päivittäinen ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää Vnp (993/1992) ohjearvoja 55 db(A) lähimpien häiriintyvien asuintalojen pihamaalla, eikä 45 db(A) lähimpien vapaa-ajan asuntojen pihamaalla. Tarvittaessa tulee käyttää meluesteitä.

11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella ei saa säilyttää tai varastoida ylimääräistä kalustoa, romua tai jätettä. Alue on siistittävä joka toimintajakson jälkeen. Maa-ainesten ottamisesta syntyvä jäte on hyödynnettävä alueella tai kuljetettava alueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. (YSL 45, 45 a, 103 a§, JL 4,6,12,15,19 §, NaapL 17 §)

12. Toiminnan harjoittajan on jo ennalta huolehdittava, ettei maaperään ja pohjaveteen pääse ympäristöhaittaa aiheuttavia aineita ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa ympäristö vahinkojen ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

Ympäristösuojelulain (527/2014) mukaiset lupamääräykset:

13. Räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ennalta määriteltyinä ajankohtina. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee tehdä räjäytyksiin liittyvät rakennekatselmukset ja tärinämittaukset lähimmillä kiinteistöillä ja tiedotettava lähimpiä naapureita räjäytystyön suorittamisesta. (YSL 4,5,43,46 §, NaapL 17,18 §, VNp 993/1992).

Räjäytystyössä on noudatettava sitä huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä räjäytysainelainsäädännössä siitä erikseen säädetään. (YSL 43, 62, 76 §, YSA 30 §)

14. Murskausasemien laitteet on riittävällä huollolla pidettävä kunnossa siten, että pölyhaitta jää mahdollisimman pieneksi. Toiminta-alue ja sen liittymätiet sekä kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä vedellä, suolauksella tai päällystyksellä.

(YSL 4,5,7, 43§)

15. Toiminnassa tarvittavat kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineet on varastoitava pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella tukitoimintoalueella, jossa alueen maaperä on suojattu suojakalvolla ja pinta täytetty hienojakoisella hiekalla. Varastoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja letkut lapon estävällä ratkaisulla. (YSL 4,5,7,43 §)

16. Toiminta-alueelta tulevien sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvat kiintoainekset eivät saa päätyä lähellä sijaitseviin vesistöihin tai ympäristön ojiin. (YSL 4, 43 §)

17. Poikkeuksellisista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Kaavin kunnan ympäristösihteerille. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi.

18. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset toiminnan järjestämisestä annetaan tiedoksi myös kaikille alueella toimiville urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille. (YSL 4, 5 §)

19. Toiminnan loputtua alue on siivottava ja luvassa mainitut jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava. (YSL 7, 43, 81, 83 §, YSA 30 §, JL 6, 19 §)

20. Kirjanpito ja raportointi

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä.

Kaavin kunnan tekninen ja ympäristölautakunnalle on toimitettava vuosittain vuosiyhteenveto seuraavin tiedoin:

-          Kokonaistoiminta-aika (murskaus)

-          Louhittu raaka-ainemäärä

-          Käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot

-          Käyttötarkkailu- ja huoltotoimenpiteet

-          Syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat

(YSL 4, 5, 83 §, JL 51, 52 §)

Luvan voimassaolo on määritetty jäljempänä.

Vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta

Hakijan on asetettava yhteensä 13000,00 euron vakuus (2500,00 € /ha+ 0,03€/k-m3), (2500*4,0 ha + 0,03*100 000 k-m3)) maa-aineslain 12 §:n mukaisesti jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta.

Vakuus tulee asettaa siten, että se on voimassa yhden vuoden (12 kk) yli annettavan luvan voimassaoloajan tai kunnes alue on maisemoitu ja lopputarkastettu. Vakuus voidaan palauttaa ennen määräaikaa osittain tai kokonaan sen mukaan kuin jälkitöitä on hyväksytysti suoritettu. Ilmoitus vakuudesta tulee toimittaa luvan myöntäjälle viimeistään aloituskokouksessa.

Vakuudessa tulee mainita, että vakuus koskee luvan hakijalta maa-ainesluvassa edellytettyjen maisemointi- yms. jälkitöiden tekemistä tapauksessa, jossa lupamääräyksiä ei ole noudatettu.

Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksessä 7 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Valvontaviranomainen palauttaa vakuuden hakijalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvanhaltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, ympäristönsuojeluviranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa työt käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta.

Vakuus lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattamisesta

Luvan hakijan asettama em. vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta riittää vakuudeksi toiminnan aloittamiselle ennen lupapäätöksen voimassaoloa.

Perustelut:

Uuden luvan mukainen toiminta jatkaa olemassa olevaa maa-aineksen ottotoimintaa.

Luvan voimassaolo

Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 16.1.2035.

Ottotoiminta tulee lopettaa ja maisemoinnin olla tehtynä 16.1.2035

Toiminnan olennaisesta muuttumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle lupamääräyksen 9. mukaisesti.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti ei maa-ainesten ottaminen aiheuta;

-maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa

-eikä ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurausta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Yleiset perustelut lupapäätökselle

Hakemuksen mukaisella alueella ei ole maa‐aineslain tarkoittamia merkittäviä kauneusarvoja eikä kyse ole lain tarkoittamasta erikoisesta luonnonesiintymästä. Alueen kaavoitus sallii kyseisen toiminnan.

Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti alueen luontaiset maastonmuodot huomioiden. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Maisemavaikutus jää paikalliseksi eikä toiminta täten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tai merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista.

Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksiä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle eikä soranotosta ja murskauksesta aiheudu kohtuutonta melu‐ tai pölyhaittaa asutukselle, joka sijaitsee lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydellä ottoalueesta.

Maa‐ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa‐aineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Asiasta saadut huomautukset on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNa maa-ainesten ottamisesta 6 §)

Lupamääräys 1

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty.

Lupamääräys 2

Aloitustarkastus pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon hankkeen aloittamisesta ja jotta voidaan yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Aloitustarkastus on myös sopiva tilaisuus esittää luvassa määrätyt vakuudet. Vakuuden tulee olla asetettuna kuitenkin viimeistään ennen maa-ainesten ottamista.

Lupamääräys 3

Pohjavesipinnan tarkkailu ottoalueen läheisyydessä varmistaa, että pohjaveden pinnan yläpuolelle jää riittävän paksu suojakerros.

Lupamääräys 4

Öljytuotteiden säilyttäminen maa-ainestenottopaikalla edellyttää, että öljyn maaperään pääsyn estämisestä ja öljyvahingon torjunnasta on esitetty suunnitelma lupahakemuksessa.

Jos suunnitelmaa ei ole esitetty, öljytuotteiden säilyttäminen on kielletty. Maa-ainesten ottamispaikat eivät sovellu myöskään romujen tai muiden jätteiden säilyttämiseen tai työkoneiden huoltamiseen. Tällä määräyksellä pyritään pitämään maa-ainesten ottoalue siistin näköisenä ja turvallisena. 

Lupamääräys 5

Mikäli ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava vahinko tapahtuu, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tiedotettava asiasta viranomaisia, jotta pilaantuminen ei leviä ja jo tapahtunut vahinko voidaan korjata.

Lupamääräys 6

Ottamistietojen ilmoittaminen on tarpeen luvan valvontaa varten.

Lupamääräys 7

Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, mikä on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta.

Lupamääräys 8

Kun luvanhaltija ilmoittaa ottamisen päättymisestä, alueelle voidaan tehdä lopputarkastus, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla. Viranomainen poistaa kohteen valvontaohjelmastaan, päättää vakuuden palauttamisesta ja ilmoittaa edelleen ottamisen päättymisestä Notto-rekisteriin.

Lupamääräys 9

Haltijanvaihdoksesta tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä se. Myös konkurssista kannattaa ilmoittaa välittömästi, koska viranomainen ei mahdollisesti saa tietoa muuta kautta. Konkurssitapauksessa, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä ja pesä ei jatka ottamista, viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt.

Lupamääräys 10

Määräyksellä 10 vähennetään lähimmille häiriintyville kohteille toiminnasta aiheutuvaa melu- ja tärinähaittaa.

Lupamääräys 11

Edistää jätehuollon asianmukaista järjestämistä. Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 861/1997 mukaan yli kolme vuotta kestävä jätteiden varastointi katsotaan kaatopaikkatoiminnaksi.

Lupamääräys 12

Toiminnan harjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamasta vahingosta.

Luvassa määrätty vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta perustuu Kaavin kunnan ympäristöviranomaisen maksutaksaan (16.11.2016 § 55).

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981): 1 § (lain soveltamisala), 3 § (ainesten ottamisen rajoitukset), 4 § (luvanvaraisuus), 5 § (ottamissuunnitelma), 5 a § (kaivan-naisjätteen jätehuoltosuunnitelma), 6 § (luvan myöntämisen edellytykset), 7 § (lupaviranomainen ja lausunnot), 10 § (luvan voimassaolo), 11§ (lupa-määräykset), 12 § (vakuuden antaminen), 13 § (kuuleminen), 13 a § (luvan velvoitteista vapauttaminen), 14 § (valvontaviranomainen ja hallintopakkoasia), 19 § (päätöksen julkipano), 20 § (muutoksenhaku), 20 a § (valitus-oikeus), 21 § (lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen), 23 § (valvontamaksu ja valtion avustus), 23 a § (Ilmoittamisvelvollisuus), 23 b § (tietojärjestelmä).

Ympäristönsuojelulaki 4 § (Soveltaminen puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa) 5 § (Määritelmät), 7 § (Velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista), 43 § (Muistutukset ja mielipiteet), 45 § (Sähköisen tiedonsaannin edistäminen), 46 § (Eri toimintojen lupa-asioiden samanaikainen käsittely), 62 § (Seuranta- ja tarkkailumääräykset), 76 § (Sovellettavat päätelmät), 81 § (Tarkistamismenettely), 83 §(Lupapäätöksen sisältö), 103 §(Valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun laitoksen päästöraja-arvot ja päätöksen suhde ympäristölupaan)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 30 § (Valvontaohjelma)

Jätelaki 4 § (Soveltaminen puolustusvoimissa), 6 § (Muut määritelmät), 12 § (Selvilläolo- ja tiedonantovelvollisuus), 15 § (Jätteiden erilläänpitovelvollisuus), 19 § (Omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteet), 51 § (Tuottajan velvollisuus tiedottaa vastaanotosta), 52 § (Toimet uudelleenkäytön edistämiseksi)

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § ,18  §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1 § (maa-ainesluvan hakeminen), 2 § (ottamissuunnitelma), 3 § (kuuleminen), 4 § (lausunnot), 6 § (lupapäätöksen sisältö), 7 § (tarkastusmenettely), 8 § (toimenpiteet maa-ainesluvan voimassaolon aikana), 9 § (maa-aineslain mukaiset ilmoitukset)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

VNp 993/1992

Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaisen taksat 2016, hyväksytty 16.11.2016 § 55

MAKSUT

Lupahakemuksen käsittelystä peritään Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 3650,00 euroa. Maa-ainesten ottamissuunnitelman mukaan (250 € + 0,014 € /m3x 100 000 m3 = 1650,00 €) + murskauksen ympäristöluvan käsittelystä 1920,00 € + kuulemisesta ja tiedottamisesta aiheutuneet kustannukset 80,00 €.

Luvanhaltijalta peritään vuosittain valvontamaksua kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Lisäksi lupa- ja valvontaviranomainen voi periä maksua luvan voimassaoloaikana tehdystä ottamissuunnitelman muutoksesta, vakuuden muuttamisesta, pakkokeinopäätöksestä ja haltijanvaihdoksesta.

Luvanhaltija on velvollinen maksamaan ensimmäisen vuotuisen valvontamaksun ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat valvontamaksut vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä, antopäivää lukuun ottamatta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla, kunnan jäsenellä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Päätöksen antopäivä on 11.12.2025

Kaavin kunta

Tekninen ja ympäristölautakunta

Esittelijä Rakennustarkastaja-ympäristösihteeri

Päätösehdotus Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain (555/1981) 4 §:n ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen yhteisluvan Kaavin kunnan Niinivaaran kylässä sijaitsevalle Telkkävaara (204-410-0016-0003) nimiselle tilalle. Hakija saa ottaa alueelta maa-aineksia kymmenen (10) vuoden aikana yhteensä 100 000 m3 ja murskata sekä jalostaa niitä tarpeen mukaan.  Lupa myönnetään edellyttäen, että toimet toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.

Päätös Päätösehdotuksen mukaan.

Toimenpiteet ja otteet Hakija, Tornator Oyj

 Pohjois-Savon Ely-keskus, luonnon- ja ympäristönsuojelu

 Siilinjärven ympäristöpalvelut

 Kaavin kunta