Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kaavin kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kaavi10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kaavi10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Tekninen ja ympäristölautakunta
Pöytäkirja 18.03.2026/Pykälä 17


Liite 14 Ottosuunnitelmaselvitys
Liite 15 Maa-aineslupahakemus Ruukinkoski alue 4

 

Yhteislupa, L. Niskanen Ky, maa-ainesten otto ja -murskaus

 

Tekninen ja ympäristölautakunta 18.03.2026 § 17  

88/11.02.00/2025  

 

 

 

Valmistelija Arto Vartiainen, rakennustarkastaja-ympäristösihteeri, puh. 040 172 3588

 

YHTEISLUPA 2026 / L. Niskanen Ky, Ruukinkoski 28:16, alue 4

 

Ympäristösuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa ja maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukainen yhteislupahakemus maa- ja kiviainesten ottamiseen ja murskaamiseen Kaavin kunnan Kortteisen kylässä sijaitsevalta Ruukinkangas (204-406-0028-0016) nimiseltä tilalta.

 

KIINTEISTÖNOMISTAJA JA PERUSTIEDOT

Hakija:   L. Niskanen Ky

Toiminnan yhteyshenkilö: Arttu Niskanen

040 559 7148

arttu.niskanen@lniskanen.fi

 

Postitustiedot:  L. Niskanen Ky

Hankamäentie 1642

73770 Säyneinen

 

Kiinteistö    Ruukinkoski, 204-406-0028-0016, alue 4

Omistaja    UPM-Kymmene Oyj

Yhteystiedot   Asemakatu 22-24

70100 Kuopio

 

Kunta ja kylä   Kaavi, Kortteinen

Kiinteistön pinta-ala   2,2 ha

Ottoalueen pinta-ala   2,2 ha

Otettava maa-aines   Sora ja hiekka

Ainesten määrä  3 38 000 m3ktr

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain (555/1981) 4 §:n perusteella. Ottamisalueelle haetaan samalla ympäristölupaa kiviaineksen murskaukseen ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti.

Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Kaavin kunnan tekninen- ja ympäristölautakunta.

Ympäristöluvan tarpeesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (YSL, 527/2014). YSL:n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7c) mukaisesti lupaa edellytetään kivenlouhimoon tai muuhun kuin               maanrakennustoimintaan liittyvään kivenlouhintaan, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivänä samalla alueella. Lisäksi saman taulukon kohdan 7e) mukaisesti lupaa tulee hakea kiinteälle tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalle siirrettävälle murskaamolle, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää samalla alueella.

 

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 22.12.2025.

 

SELVITYS TOIMINTAA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE

Lupatilanne

Ruukinkoski 28:16 kiinteistön alueelta on otettu maa-aineksia vuodesta 1993 lähtien. Aluksi toiminnanharjoittajana on ollut Tielaitos ja vuodesta 1995 lähtien maa-ainesten ottaminen on ollut L. Niskanen Ky:n hallinnassa. Kaavin kunnan tekninen-/ ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle edellisen maa-ainesten ottamisluvan 2.10.2019 sekä viimeisimmän yhteisluvan maa-ainesten ottamiselle murskaamiselle ko. alueella 16.4.2021. Em. luvat ovat voimassa kymmenen vuotta. Viimeisin lupa on myönnetty 31 000 m3ktr ottamismäärälle.

Haettavan ottamissuunnitelman mukainen ottamisalue (alue 4) sijoittuu erilleen aiemmista ottamisalueista.

Kaavoitustilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.

Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 (Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, Ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011) ei ole kaavamerkintöjä alueelle. Noin 0,1 km etelään on merkitty Ruohosuon hiljainen alue (hil1 700), tästä alueesta sanotaan maakuntakaavan kaavamääräyksissä seuraavaa: ”Hiljainen alue merkinnällä osoitetaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät hiljaiset alueet. Hiljaisten alueiden pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsätalous. Merkinnällä ei ohjata maa- ja metsätalouden toimintaa eikä investointeja. Metsälain mukaiset toimenpiteet eivät edellytä lausuntomenettelyä. Alueilla voidaan myös rakentaa metsäautoteitä sekä ottaa ja murskata maa-aineksia.” 4,5 kilometriä itään karttapaikalle Aittomäki on merkitty ”MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA (my1 298). Tällä merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on maa-aineslain 3§:n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja”. 3,8 kilometriä koilliseen on merkitty ”KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TAI MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ PERINNEBIOTOOPPI (ma1-b 552). Merkinnällä osoitetaan perinteisen maatalouden ja karjanhoidon muovaamat yksittäiset biotoopit, kuten kaskiahot ja laidunmetsät eli perinnebiotoopit”. Maakuntakaavaan on merkitty ulkoilureitti, joka kulkee alueen ohi 0,6 kilometrin päässä idässä.

Noin 1,5 km etelään on merkitty alue SL 547, ”NATURA-2000 VERKOSTOON KUULUVA ALUE Merkinnällä on osoitettu Natura 2000 - ohjelmaan sisältyvät alueet. Alueet on osoitettu SL-, S1-, MU-, MY1- ja VR aluevarauksin.”, joka on Ruohosuon luonnonsuojelualue. Alue nousee maastonkorkeudellisesti ylemmäs kuin ottamisalueen ja Ruohosuon luonnonsuojelualueen välissä oleva Rätkäle –järvi. Alue sijaitsee kaavamerkinnän tv sisällä, ”TUULIVOIMAPOTENTIAALINEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät (7 tai useamman voimalan käsittävät) tuulivoimapotentiaaliset alueet. Alueen päämaankäyttöluokka on kuitenkin muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, yleisimmin maa- ja metsätalous.”

 

 

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖN TILA, LAATU JA KOHTEET, JOIHIN TOIMINNALLA ON VAIKUTUSTA

Suunnittelualue sijaitsee haja-asutusalueella Kaavin kunnan Pohjois-osassa lähellä Kuopion rajaa. Tarkempi sijainti on esitetty suunnitelman liitteenä olevassa peruskartassa. Kyseessä on alue, jossa on käytössä olevia soranottoalueita, jossa uusi alue sijoittuu erilleen aiemmista ottoalueista. Ottamisalue mukailee olemassa olevia maaston muotoja ja matalasta ottorintauksesta johtuen kaukomaisemakuvakaan ei juurikaan muutu.

Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä ottoalueen valuma-alueella sijaitse pohjavesialueita. Oleva maanpinta vaihtelee +152,0 ja +157,00 välillä. Suunniteltu alin ottotaso on +152,00. Arvioitu pohjaveden korkeus on n. +147 ja kerrosvahvuus n. 5 m.

Maa-ainesaluetta ympäröi suurimmaksi osaksi havupuumetsikkö. Asuttuja rakennuksia ei ole kilometrin säteellä. Lähin merkittävä kohde on Pikku- Rätkäle ja Rätkäle, jotka ovat n. 750 metrin päässä ottamisalueesta. Suositellut suojaetäisyydet on esitetty ottamissuunnitelmassa.

Maa-aineksen ottamisesta, seulomisesta ja murskauksesta voi aiheutua melu-, tärinä- tai pölyhaittoja. Ottamispaikan ympäristöolosuhteiden perusteella melutasot eivät ylitä valtioneuvoston antamia päiväaikaisia ympäristömelun ohjearvoja. Meluhaittojen arvioidaan jäävän pieniksi häiriintyvän kohteen suuntaan.

 

TOIMINNAN LAAJUUS JA MUUT TOIMINTATIEDOT

Lupaa haetaan soran, hiekan ja moreenin ottamiselle kymmenen (10) vuoden ajaksi. Kokonaisottomäärä on suunnitelman mukaisesti 38 000 m3ktr, josta vuosittainen ottamismäärä tasaisella tahdilla on noin 3800 m3ktr. Lisäksi haetaan ympäristölupaa em. maa-aineksien murskaamiselle. Ottoalueen pinta-ala on 2,2 ha. Alueen maa-aines (sora ja hiekka) on tarkoitus käyttää rakentamisen tarpeiden tyydyttämiseen.

Ottamissuunnitelma

Ottamisalue merkitään maastoon työmaasta kertovin tauluin, reuna-alueen kiertävällä huomionauhalla ja ottamisalueen reunustoille asennetaan jyrkistä reunoista varoittavia tauluja.  Ottamisalue ja ottamissyvyys merkitään maastoon paaluilla ja korkeusmerkeillä.

Tiealueella noudatetaan tieliikennelakia ja –asetusta.

Ottamisen edistyessä puustoa poistetaan tarpeen mukaan ja pintamaat noin 4000 m3 kuoritaan varastokasalle, josta ne käytetään myöhemmin alueen maisemoinnissa.

Maa-ainesten alin ottamistaso on +152,00 (N2000). Ottoalueen nykyinen maanpinnan korko vaihtelee välillä noin +152,00- + 157,00. Pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään vähintään neljän (4) metrin vahvuinen suojakerros. Ottamistasoa osoittavat korkomerkit asennetaan siten, että niiden avulla voidaan helposti seurata ottamisen syvyyttä. Maa-aines otetaan käyttämällä kaivutyössä jyrkempiä luiskakaltevuuksia, jotka sitten maisemoinnin yhteydessä loivennetaan lopullisiksi luiskakaltevuuksiksi. Korkein toteutuva ottosyvyys on 5 metriä.

Suunnitelma koordinaattijärjestelmä on ETRS-TM35 ja korkeusjärjestelmä N2000.

Ottamisalueen jätehuolto järjestetään jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Toiminnassa huolehditaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Alueelle ei saa haudata mitään jätteitä eikä jätteitä saa polttaa.

 

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ottamisalueen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Ottamistoimintaa on alueella ollut jo vuosia, joten paikallismaisema ei juuri muutu. Maa-ainesten ottamistoiminnasta Ruukinkosken maa-ainesalueella ei tule aiheutumaan maa-aineslain (555/1981) 3 §:ssä mainittuja seikkoja:

-          kauniin maisemakuvan turmeltumista

-          luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista

-          huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kiven louhinnan ja kiven murskaamojen ympäristönsuojelusta 9.9.2010/ 800 10 §:n mukaan toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien tai kaivojen pilaantumista.

Vaikutukset pohja- ja pintaveteen sekä maaperään

Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä ottoalueen valuma-alueella sijaitse pohjavesialueita. Pohjaveden korkeudeksi on arvioitu +147,00. Alin ottamistaso on suunniteltu olevan n. +152,00.

Lähimmät vesistöt ovat Pikku-Rätkäle ja Rätkäle noin 750 metrin päässä ottamisalueesta.

Ottamisalueen pinta-alan laajentuessa myös sade ja sulamisvesiä kerääntyy aiempaa enemmän alimpiin maaston kohtiin. Osa näistä vesistä suotautuu maaperään ja osa valuu pintavaluntana.

Mikäli alueella säilytetään murskaus- ja kuormauskalustoa, on ne säilytettävä muuna kuin työaikana erillisellä tukitoimintojen alueella. Tukitoiminta-alueen pohjalle on asennettava tiivis muovikalvo, joka peitetään hiekalla. Koneita ja laitteita on valvottava aistinvaraisesti ettei niistä pääse vuotamaan poltto- ja voiteluaineita tai muita nesteitä.  Poltto- ja voiteluaineet on säilytettävä lukittavassa kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimellä. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan erillisellä tukitoiminta-alueella, jossa alueen maaperä on suojattu suojakalvolla ja pinta täytetty hienojakoisella hiekalla. Varastoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava huolellista toimintatapaa ja kaluston kuntoa on seurattava säännöllisesti. Havaitut puutteet tai laite rikot on korjattava välittömästi.

Päästöt ilmaan

Pölypäästöjä alueen toiminnasta syntyy pääasiassa maa-aineksen seulonnassa, murskaustoiminnassa ja lastaamisessa sekä liikenteestä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöstä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pölypäästöjä voidaan vähentää laitosten ja toiminnan sijoitusratkaisuilla sekä teknisillä toimilla. Pölyämistä voidaan rajoittaa kastelemalla, joka hoidetaan vain puhtaalla vedellä.

Melu

Melua alueen toiminnassa aiheutuu lähinnä maa-aineksen seulonnasta ja murskaamisesta. Lähin melulle altistuva kohde on noin yhden kilometrin etäisyydellä. Melutasosta tehdyn valtioneuvoksen päätöksen (993/1992) ohjearvojen mukaisesti keskiäänitasoksi määritetty asumiseen käytettävillä alueilla päiväaikana (7 – 22) 55 dB ja yöohjearvo (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumisen alueilla vastaavat arvot ovat 45 ja 40dB. Nämä ohjearvot on asetettu asetuksella Vna (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta määrätyiksi raja-arvoiksi.

Tärinä

Toiminnasta syntyvä tärinä aiheutuu murskaamisesta ja alueen liikenteestä. Maa-ainesten ottaminen sorapitoisesta maaperästä ei juurikaan aiheuta tärinää. Toiminnasta aiheutuva tärinä on niin vähäistä, että sitä ihminen tuskin edes huomaa.

Jätteet

Kaikki alueella syntyvät jätteet kerätään umpinaisiin jäteastioihin ja toimitetaan lähimpään tai muutoin logistisesti järkevään, asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella ei suoriteta koneiden suunnitelmallisia huoltoja eikä pesuja. Välttämättömissä korjaustoimissa syntyneet jätteet ja mahdolliset likaiset öljynimeytysaineet kerätään talteen ja jatkokäsitellään asianmukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan lähimpään maa-aineksen vastaanottopaikkaan.

Alueelle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Luiskat viimeistellään ottamistoiminnan edistymisen mukaan vähintään kaltevuuteen 1:3. Kuoritut pintamaat tullaan hyödyntämään maisemoinnissa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä täten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttamien ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä.

Liikenne

Alueelle liikennöidään Juuantieltä (seututie 508) erkanevaa sivutietä pitkin, joka kulkee maa-ainesalueen läpi.

Liikenne maa-ainesalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin (ma-la) klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Liikennemäärä on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Suurimmillaan liikennettä on kesäaikaan, noin 20 raskasta ajoneuvoa/ vrk, painottuen lyhyille ajanjaksoille.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa- julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Ruukinkosken maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja ympäristön kannalta parasta tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan.

Toiminnan raportointi ja tarkkailu

Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a §:n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO-palveluun.

Jälkihoitotoimenpiteet

Ottamisalueen siisteydestä huolehditaan koko toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan päätyttyä. Luiskat viimeistellään ottamistoiminnan edistymisen mukaan kaltevuuteen 1:3. Viimeistelytöissä pyritään mahdollisimman luonnonmukaisiin pinnanmuotoihin. Tiivistynyt pintamaa alueella, kuten varastokasojen pohjat ja ajoreitit, rikotaan ja möyhennetään ilmaviksi, jolloin kasvualustan muodostuminen on mahdollista. Pintamateriaaliksi levitetään alueen ylijäämassoja ja kuorittuja pintamaita, jonka annetaan metsittyä luontaisesti. Tarvittaessa tehdään täydennysistutuksia. Alue jää lopulta metsätalouskäyttöön.

ASIAN KÄSITTELY

Kuuluttaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kaavin kunnan ilmoitustauluilla ja nettisivuilla 12.1.2026 – 18.2.2026 välisenä aikana. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusaikana Kaavin kunnan teknisellä osastolla.

Kohteen syrjäisestä sijainnista ja saman ottamisalueen edellisestä maa-ainesluvan naapurikuulemisista on kulunut lyhyt aika, niin erillisiä naapurikuulemisia ei ole tämän hakemuksen tiimoilta suoritettu. 

Lausunnot on pyydetty Lupa- ja valvontavirastolta (LVV), Siilinjärven ympäristöterveyspalveluilta.

 

 

Muistutukset

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut antamassa lausunnoissa mainitut asiat on huomioitu tässä lupapäätöksessä ja sen lupamääräyksissä. LVV ei katsonut tarpeelliseksi antaa lausuntoa hakemuksesta.

 

Tarkastukset

Luvan hakijan tulee pyytää Kaavin kunnan ympäristösihteeriä suorittamaan aloituskatselmus ennen toiminnan aloittamista. Katselmuksella sovitaan mm. tukitoiminta alueen sijoittaminen ja uusien asennettavien pohjavesiputkien paikat.

 

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupa myönnetään edellyttäen, että toimet toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä:

 

  1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat sekä alin ottamistaso on merkittävä näkyvästi maastoon.

 

  1. Ennen ottotoiminnan aloittamista hakijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta aloitustarkastusta, joka tulisi tehdä vähintään kaksi viikkoa ennen aloitusta. Myös luvassa määrätty vakuus tulee olla asetettuna ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista.

 

 

  1. Pohjaveden tarkkailu maa-ainesten ottoalueella on suositeltavaa. Pohjavesinäytteitä on suositeltavaa ottaa ennen toiminnan aloittamista, vähintään kerran vuodessa toiminnan aikana ja toiminnan päätyttyä. Kaavin kunnan ympäristöviranomainen suosittelee alueelle pohjavesiputken asentamista tarkkailun toteuttamiseksi. Toiminnan harjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamastaan vahingosta.

 

  1. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan erillisellä tukitoiminta-alueella, jossa alueen maaperä on suojattu suojakalvolla ja pinta täytetty hienojakoisella hiekalla. Varastoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Poltto- ja voiteluaineet on säilytettävä lukittavassa kaksoisvaippasäiliöissä ja ne on varustettava ylitäytönestimellä.  Aluetta ei saa käyttää romujen tai muun jätteen varastona.

 

  1. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta kuitenkin pääsee maaperään tai pintavesiin, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi ja tarvittaessa tulee ilmoittaa pelastuslaitokselle. Kaikista alueella tapahtuvista ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttavista vahingoista on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

 

  1. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vuosittain edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31.päivään mennessä. Ilmoitus tulee tehdä Notto-rekisteriin rekisterinpitäjän erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.

 

  1. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointivoivat edetä mahdollisimman nopeasti. Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:3 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta.

 

  1. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan umpeuduttua.

 

  1. Mikäli lupa siirretään toiselle toiminnan harjoittajalle, toiminta oleellisesti muuttuu tai päättyy, on siirrosta viipymättä ilmoitettava Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen.

 

Mikäli luvan haltija menee konkurssiin ja pesä jatkaa otto-toimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta toiselle haltijalle. Ellei ilmoitusta tai siirtoa ole tehty, lupa raukeaa ja viranomainen teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta.

 

Kaavin kunnan tekninen/ympäristölautakunta päättää kokouksessaan em. muutoksista ja luvan jatkumisen edellytyksistä.

 

  1. Toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva päivittäinen ekvivalenttinen melutaso ei saa ylittää Vnp (993/1992) ohjearvoja 55 db(A) lähimpien häiriintyvien asuintalojen pihamaalla, eikä 45 db(A) lähimpien vapaa-ajan asuntojen pihamaalla. Tarvittaessa tulee käyttää meluesteitä.

 

  1. Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Alueella ei saa säilyttää tai varastoida ylimääräistä kalustoa, romua tai jätettä. Alue on siistittävä joka toimintajakson jälkeen. Maa-ainesten ottamisesta syntyvä jäte on hyödynnettävä alueella tai kuljetettava alueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. (YSL 45, 45 a, 103 a§, JL 4,6,12,15,19 §, NaapL 17 §)

 

  1. Toiminnan harjoittajan on jo ennalta huolehdittava ettei maaperään ja pohjaveteen pääse ympäristöhaittaa aiheuttavia aineita ja käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa ympäristö vahinkojen ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

 

 

Ympäristösuojelulain (527/2014) mukaiset lupamääräykset:

 

  1. Räjäytykset on tehtävä suunnitelmallisesti, pääsääntöisesti ennalta määriteltyinä ajankohtina. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee tehdä räjäytyksiin liittyvät rakennekatselmukset ja tärinämittaukset lähimmillä kiinteistöillä ja tiedotettava lähimpiä naapureita räjäytystyön suorittamisesta. (YSL 4,5,43,46 §, NaapL 17,18 §, VNp 993/1992).

 

Räjäytystyössä on noudatettava sitä huolellisuutta ja varovaisuutta, mitä räjäytysainelainsäädännössä siitä erikseen säädetään. (YSL 43, 62, 76 §, YSA 30 §)

 

  1. Murskausasemien laitteet on riittävällä huollolla pidettävä kunnossa siten, että pölyhaitta jää mahdollisimman pieneksi. Toiminta-alue ja sen liittymätiet sekä kuljetukset on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä vedellä, suolauksella tai päällystyksellä.

(YSL 4,5,7, 43§)

 

  1. Toiminnassa tarvittavat kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineet on varastoitava pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella tukitoimintoalueella, jossa alueen maaperä on suojattu suojakalvolla ja pinta täytetty hienojakoisella hiekalla. Varastoalueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä. Polttoaineet on säilytettävä kaksoisvaippasäiliöissä. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja letkut lapon estävällä ratkaisulla. (YSL 4,5,7,43 §)

 

  1. Toiminta-alueelta tulevien sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuvat kiintoainekset eivät saa päätyä lähellä sijaitseviin vesistöihin tai ympäristön ojiin. (YSL 4, 43 §)

 

  1. Poikkeuksellisista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Kaavin kunnan ympäristösihteerille. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi.

 

  1. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset toiminnan järjestämisestä annetaan tiedoksi myös kaikille alueella toimiville urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille. (YSL 4, 5 §)

 

  1. Toiminnan loputtua alue on siivottava ja luvassa mainitut jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava. (YSL 7, 43, 81, 83 §, YSA 30 §, JL 6, 19 §)

 

  1. Kirjanpito ja raportointi

Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä.

 

Kaavin kunnan tekninen- ja ympäristölautakunnalle on toimitettava vuosittain vuosiyhteenveto seuraavin tiedoin:

 

-          Kokonaistoiminta-aika (murskaus)

-          Louhittu raaka-ainemäärä

-          Käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot

-          Käyttötarkkailu- ja huoltotoimenpiteet

-          Syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat

(YSL 4, 5, 83 §, JL 51, 52 §)

 

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti ei maa-ainesten ottaminen aiheuta;

-maa-aineslain 3 §:n mukaista kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa

-eikä ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurausta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Hakemuksen mukaisella alueella ei ole maaaineslain tarkoittamia merkittäviä kauneusarvoja eikä kyse ole lain tarkoittamasta erikoisesta luonnonesiintymästä. Alueen kaavoitus sallii kyseisen toiminnan.

Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti alueen luontaiset maastonmuodot huomioiden. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Maisemavaikutus jää paikalliseksi eikä toiminta täten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista tai merkittävien kauneusarvojen tuhoutumista.

Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksiä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle eikä soranotosta ja murskauksesta aiheudu kohtuutonta melu tai pölyhaittaa asutukselle, joka sijaitsee lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydellä ottoalueesta.

Maaainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maaaineslain 6 §:ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Asiasta saadut huomautukset on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Ottamistoiminnassa on lupapäätöksen ja lupamääräysten lisäksi huomioitava, mitä Siilinjärven ympäristöterveyspalvelun lausunnossa mainitaan.

 

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivat sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta.

Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNa maa-ainesten ottamisesta 6 §)

Lupamääräys 1

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty.

Lupamääräys 2

Aloitustarkastus pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon hankkeen aloittamisesta ja jotta voidaan yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Aloitustarkastus on myös sopiva tilaisuus esittää luvassa määrätyt vakuudet. Vakuuden tulee olla asetettuna kuitenkin viimeistään ennen maa-ainesten ottamista.

Lupamääräys 3

Pohjavesipinnan tarkkailu ottoalueen läheisyydessä varmistaa, että pohjaveden pinnan yläpuolelle jää riittävän paksu suojakerros.

Lupamääräys 4

Öljytuotteiden säilyttäminen maa-ainestenottopaikalla edellyttää, että öljyn maaperään pääsyn estämisestä ja öljyvahingon torjunnasta on esitetty suunnitelma lupahakemuksessa.

Jos suunnitelmaa ei ole esitetty, öljytuotteiden säilyttäminen on kielletty. Maa-ainesten ottamispaikat eivät sovellu myöskään romujen tai muiden jätteiden säilyttämiseen tai työkoneiden huoltamiseen. Tällä määräyksellä pyritään pitämään maa-ainesten ottoalue siistin näköisenä ja turvallisena. 

Lupamääräys 5

Mikäli ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava vahinko tapahtuu, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tiedotettava asiasta viranomaisia, jotta pilaantuminen ei leviä ja jo tapahtunut vahinko voidaan korjata.

Lupamääräys 6

Ottamistietojen ilmoittaminen on tarpeen luvan valvontaa varten.

Lupamääräys 7

Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, mikä on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta.

Lupamääräys 8

Kun luvanhaltija ilmoittaa ottamisen päättymisestä, alueelle voidaan tehdä lopputarkastus, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla. Viranomainen poistaa kohteen valvontaohjelmastaan, päättää vakuuden palauttamisesta ja ilmoittaa edelleen ottamisen päättymisestä Notto-rekisteriin.

Lupamääräys 9

Haltijanvaihdoksesta tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä se. Myös konkurssista kannattaa ilmoittaa välittömästi, koska viranomainen ei mahdollisesti saa tietoa muuta kautta. Konkurssitapauksessa, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä ja pesä ei jatka ottamista, viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt.

Lupamääräys 10

Määräyksellä 10 vähennetään lähimmille häiriintyville kohteille toiminnasta aiheutuvaa melu- ja tärinähaittaa.

Lupamääräys 11

Edistää jätehuollon asianmukaista järjestämistä. Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 861/1997 mukaan yli kolme vuotta kestävä jätteiden varastointi katsotaan kaatopaikkatoiminnaksi.

Lupamääräys 12

Toiminnan harjoittaja on aina vastuussa pohjavedelle aiheuttamasta vahingosta.

Luvassa määrätty vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta perustuu Kaavin kunnan ympäristöviranomaisen maksutaksaan (16.11.2016 § 55).

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981): 1 § (lain soveltamisala), 3 § (ainesten ottamisen rajoitukset), 4 § (luvanvaraisuus), 5 § (ottamissuunnitelma), 5 a § (kaivan-naisjätteen jätehuoltosuunnitelma), 6 § (luvan myöntämisen edellytykset), 7 § (lupaviranomainen ja lausunnot), 10 § (luvan voimassaolo), 11§ (lupa-määräykset), 12 § (vakuuden antaminen), 13 § (kuuleminen), 13 a § (luvan velvoitteista vapauttaminen), 14 § (valvontaviranomainen ja hallintopakkoasia), 19 § (päätöksen julkipano), 20 § (muutoksenhaku), 20 a § (valitus-oikeus), 21 § (lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen), 23 § (valvontamaksu ja valtion avustus), 23 a § (Ilmoittamisvelvollisuus), 23 b § (tietojärjestelmä).

Ympäristönsuojelulaki 4 § (Soveltaminen puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa) 5 § (Määritelmät), 7 § (Velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista), 43 § (Muistutukset ja mielipiteet), 45 § (Sähköisen tiedonsaannin edistäminen), 46 § (Eri toimintojen lupa-asioiden samanaikainen käsittely), 62 § (Seuranta- ja tarkkailumääräykset), 76 § (Sovellettavat päätelmät), 81 § (Tarkistamismenettely), 83 §(Lupapäätöksen sisältö), 103 §(Valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun laitoksen päästöraja-arvot ja päätöksen suhde ympäristölupaan)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 30 § (Valvontaohjelma)

Jätelaki 4 § (Soveltaminen puolustusvoimissa), 6 § (Muut määritelmät), 12 § (Selvillä olo- ja tiedonantovelvollisuus), 15 § (Jätteiden erillään pitovelvollisuus), 19 § (Omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteet), 51 § (Tuottajan velvollisuus tiedottaa vastaanotosta), 52 § (Toimet uudelleenkäytön edistämiseksi)

 

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § ,18  §

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1 § (maa-ainesluvan hakeminen), 2 § (ottamissuunnitelma), 3 § (kuuleminen), 4 § (lausunnot), 6 § (lupapäätöksen sisältö), 7 § (tarkastusmenettely), 8 § (toimenpiteet maa-ainesluvan voimassaolon aikana), 9 § (maa-aineslain mukaiset ilmoitukset)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

VNp 993/1992

Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaisen taksat 2016, hyväksytty 16.11.2016 § 55

 

MAKSUT

Vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta

Hakijan on asetettava yhteensä 6640,00 euron vakuus (kaivuu 2500,00 € /ha+ 0,03€/k-m3 (2500*2,2 + 0,03*38 000 k-m3)) maa-aineslain 12 §:n mukaisesti jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa 22.5.2032 asti tai siihen saakka, kunnes alue on maisemoitu ja lopputarkastettu. Ilmoitus vakuudesta tulee toimittaa luvan myöntäjälle viimeistään aloituskokouksessa.

Vakuudessa tulee mainita, että vakuus koskee luvan hakijalta maa-ainesluvassa edellytettyjen maisemointi- yms. jälkitöiden tekemistä tapauksessa, jossa lupamääräyksiä ei ole noudatettu.

Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksessä 7 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi.

Valvontaviranomainen palauttaa vakuuden hakijalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvanhaltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, ympäristönsuojeluviranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa työt käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta.

 

Vakuus lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattamisesta.

Luvan hakija voi aloittaa toiminnan vasta, kun se on lainvoimainen.

 

Lupamaksu

Lupahakemuksen käsittelystä peritään Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaisen taksan mukaisesti 2782,00 euroa. Maa-ainesten ottamissuunnitelman mukaan (250 € + 0,014 € /m3x 38000 000 m3 = 782,00 €) + murskauksen ympäristöluvan käsittelystä 1920,00 € + kuulemisesta ja tiedottamisesta aiheutuneet kustannukset 80,00 €.

Luvanhaltijalta peritään vuosittain valvontamaksua kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Lisäksi lupa- ja valvontaviranomainen voi periä maksua luvan voimassaoloaikana tehdystä ottamissuunnitelman muutoksesta, vakuuden muuttamisesta, pakkokeinopäätöksestä ja haltijanvaihdoksesta.

Luvanhaltija on velvollinen maksamaan ensimmäisen vuotuisen valvontamaksun ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat valvontamaksut vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana.

 

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Päätöksen antopäivä on 19.3.2026

 

LUVAN VOIMASSAOLO

Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 27.5.2036.

Ottotoiminta tulee lopettaa ja maisemoinnin olla tehtynä 27.5.2036.

Toiminnan olennaisesta muuttumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle lupamääräyksen 9. mukaisesti.

 

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä, antopäivää lukuun ottamatta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla, kunnan jäsenellä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

 

Esittelijä Rakennustarkastaja-ympäristösihteeri

 

 

Päätösehdotus Tekninen- ja ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan Kaavin kunnan Kortteisen kylässä sijaitsevalle Ruukinkoski (204-406-0028-0016) nimiselle tilalle (alue 4).

 

 

Päätös Päätösehdotuksen mukaan.

 

 

Toimenpiteet ja otteet 

-          Hakija

-          Lupa ja valvontavirasto, LVV

-          Siilinjärven ympäristöpalvelut

-          Tieto päätöksestä julkaistaan Kaavin kunnan ilmoitustaululla ja nettisivuilla